Tälläinen hämmästynyt hukkanen on kuulunut minulle jo ties mitenkä kauan. Sain tämän rintaneulan lapsena, todella pienenä ipanana. Ainut varma asia, jonka muistan on se, että sain tämän vanhemmiltani. Voisin sanoa melkein 100% varmuudella, että tästä pienestä pörröisestä sudesta minun kokoelmani on alkanut.
Rintaneula on säilynyt todella hyvässä kunnossa, olen aina kohdellut tavaroita suurella varovaisuudella. Silti susi on menettänyt kuitenkin tupsun toisen korvansa päästä, tosin en tajua miksi sellaiset tupsut hukalla on tehty. Ilves se tupsukorva on. Suden suuri silmäinen hämmästynyt ilme on aina huvittanut minua ja sen turkki, niin väreiltään kuin materiaaliltaankin, on aina ollut minulle mieleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti